Schaudt'n sähkökeskuksissa on laajennusvaraa. On huomattavasti fiksumpi kytkeä mahdolliset lisättävät tupakansytytinliitännät ja muut 12V lisäjutut sähkökeskukseen kuin esimerkiksi suoraan hupiakkuun. EBL99:n Molex-liittimet on numeroitu Block 1-8. EBL99:n Block 5:ssa sekä Block 8:ssa on laajennusta varten olevia ulosottoja. Ne ovat merkitty englanninkielisessä manuaalissa "Spare" ja saksankielisessä sekä itse laitteessa "Reserve".
Omassa tapauksessani Block 5 oli täysin käyttämättä, eli tarvitsin myös sen valkoisen muovikotelon eli tavallaan “pistokkeen” johtoterminaaleille. Tuo 3x4-liittimeen käypä Molex-kotelo (crimp housing) on tuotenumeroltaan 50841125 ja niitä saa elektroniikkakaupoista kuten vaikka YE:stä tai Partcolta. Nastat selviävät kytkentäkaaviosta, johon on linkki sivun lopussa.
Kun itse liitin laitteita, valitsin Block 5:ssa olevat Spare 2:n ja Spare 3:n. Manuaalista selviää, että Spare 4 on sellainen, johon tulee aina virta, mutta 2 ja 3 katkeavat, kun 12V järjestelmä sammutetaan ajoneuvon ohjauspaneelista. Tuollaista johon tulee aina virta, käytetään esimerkiksi sähkörappuun, jonka pitää toimia myös silloin kun 12V on muuten pois päältä. Spare 2:n plussa on nastassa 6 ja miinus nastassa 11. Vastaavasti Spare 3:n + on nastoissa 2 ja 3, ja – on nastoissa 7 ja 8. Ykkösnastan paikka on merkitty myös sähkökeskuksessa sekä liittimen muovikotelossa.
Otetaan oikeanlaiset Molexin johdonpääterminaalit, ja puristetaan ne johdon päihin. Tähän pitää olla oikea kunnollinen työkalu, esimerkiksi Knipex 97 22 240 -pihdit. Tässä pitää oikeasti unohtaa ne kolmen euron abikopihdit, joilla saa vain terminaalin linttaan ja kädet kipeiksi. Terminaalien tuotenumero on Molexilla 02082003. Kuvassa olevassa puristusliitoksessa olisi voinut työntää eristettä millin pidemmälle, mutta pysyy tuokin.
Terminaalit työnnetään oikeisiin reikiin niin, että ne naksahtavat paikoilleen. Sitten liitin työnnetään sähkökeskuksen liittimeen ja laitetaan sopivan kokoinen lattasulake paikalleen. Nekin ovat merkitty "Reserve" ja numero. Kytkentäkaaviossa sekä laitteessa on sulakkeiden maksimivirta, mutta riippuen siitä mitä perään liitetään, voi ja kannattaa tietenkin käyttää pienempää sulaketta, jos sellainen vain riittää.
Lopuksi kirjoitetaan ylös johonkin kuten auton ohjekirjan takasivulle, mitä kytkettiin, mihin nastoihin ja mikä sulake.
Hyviä asioita muistaa kytkentöjä ajoneuvoihin tehdessä:
AINA monisäikeistä kaapelia autoon/vaunuun. Ei ikinä jäykkää sähköasennuskaapelia kuten MMJ:tä, koska se katkeaa tärinästä. Tämä koskee ihan yhtä lailla myös 230V kytkentöjä ajoneuvoissa.
Jos johtimien toisiin päihin ei tule mitään puristettavia liittimiä, laitetaan niihin holkit. Säikeiden pyöritys ei riitä, ja tinattu johdonpää katkeaa tärinästä. Johdonpääteholkkeja saa Motonetista ym. eivätkä ne maksa juuri mitään, ja niillä voi varmistaa pysyvän ja katkeamattoman liitoksen. Holkkeja voi puristaa menestyksekkäästi kunnollisilla edellämainituilla pihdeillä. Sama holkituksen välttämättömyys pätee myös jatkoroikkiin.
Jos käytät kaapelia, jossa on sininen ja musta/ruskea johdin, on 12V kytkennöissä tapana kytkeä sininen plussaksi, koska mustaa on ajoneuvokytkennöissä tapana käyttää miinusjohtona. Tämä voi tuntua vahvasähköasentajasta nurinkuriselta, mutta niin tehtaillakin tehdään ja on tehty iät ajat muidenkin laitteiden kanssa.
Nippusiteitä kannattaa käyttää säästelemättä tärinän ym. aiheuttamien irtoamisten ehkäisemiseksi.
Dokumentoi johonkin mitä olet tehnyt. Saatat kiittää itseäsi myöhemmin, ja myöskin ajoneuvosi seuraava omistaja kiittää.
Lataa EBL99:n englanninkielinen manuaali
