Radioamatöörileiriltä suuntasimme suoraan Visulahteen, jossa yövyimme kaksi yötä. Sääkin alkoi jo suosia tässä vaiheessa lomaa. Leirintäalue Visulahdessa on ok, ja siellä oli myös ihmisiä, jotka eivät menneet huvipuiston puolelle lainkaan. Ensimmäisenä iltana emme tehneet muuta kuin pystytimme leirin, söimme ja laiskottelimme. Niinhän lomalla kuuluu tehdä!
Visulahti on paikka, jossa riittää katseltavaa ja puuhattavaa vaikka kuinka. Vesi- ja huvipuistot ovat lasten mieleen, tosin meillä alkavat olla jo yli-ikäisiä. Huvipuisto soveltuukin parhaiten alakouluikäisille. Vahakabinetti on näkemisen arvoinen, koska harvassa paikassa saa kokea niin paljon myötähäpeää. Osa nukeista on sellaisia, että on katsottava nimikyltistä ketä se esittää. Samalle alueelle päätyi myös pari vanhaa saksalaista herrasmiestä, jotka olivat myös radioamatöörileirillä. Toinen heistä pystytti antennin autonsa katolle ja piteli autosta radioyhteyksiä.
Ainoa valittamisen aihe paikassa oli ravintola Kulkuri, jossa homma ei mennyt lainkaan ns. putkeen. Ravintolassa oli vain muutama asiakas, ja ruoan saaminen kesti silti tolkuttoman kauan. Tilasimme muutaman pizzan, joissa meni toista tuntia ja silti pohja oli raaka. Paikalla oli myös mieshenkilö, joka oli varsin tuohtunut aivan syystä. Hän odotti paria pizzaansa kaksi tuntia! Mitenkähän tuo paikka selviää, jos se on oikeasti täynnä, sitä sopii miettiä. Ensi kerralla emme astu koko ravintolaan, vaikka muuten Visulahteen voikin mennä.