torstai 14. heinäkuuta 2016

Visulahdesta Imatralle

12.7. ajoimme Visulahdesta Imatralle Pistohiekan ja Puumalan kautta. Aivan reissun aluksi käytiin morjestamassa isännän lapsuudenkaveria, joka asuu nykyään Mikkelissä. Kaveri toimii yhtenä harrastuksenaan eläinsuojeluyhdistyksessä eläintenpelastajana, ja hoidossa oli pienen pieni orava, joka oli saanut nimen Franklin. Myöhemmin Franklin on päässyt vapaaksi luontoon.


Järvi-Suomi on kyllä kaunis! Pistohiekalla tuli tehtyä päivän hyvä työ. Paikalla oli maisemia ihailemassa nelihenkinen venäläisseurue, jotka pääsivät kaikki samaan kuvaan hienossa maisemassa, kun tarjouduimme ottamaan muutaman kuvan heidän omalla kamerallaan.



Perillä Imatralla isosisko oli järjestänyt pikkuveljelle, nörttiperheen isälle, kestitystä 48-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Synttäriä juhlittiin vielä seuraavanakin päivällä käymällä syömässä maittavaa ruokaa Lemillä Säräpirtti Kippurasarvessa.



Kotiinpaluu koitti torstaina 14.7, jolloin matkalla oli oltu yhdeksän päivää. Välillä pitää palata kotiin, että voi lähteä taas uudelleen! Tältä reissulta tuli kilometrejä 920. Videokoostetta on luvassa myöhemmin.


maanantai 11. heinäkuuta 2016

Visulahti

Radioamatöörileiriltä suuntasimme suoraan Visulahteen, jossa yövyimme kaksi yötä. Sääkin alkoi jo suosia tässä vaiheessa lomaa. Leirintäalue Visulahdessa on ok, ja siellä oli myös ihmisiä, jotka eivät menneet huvipuiston puolelle lainkaan. Ensimmäisenä iltana emme tehneet muuta kuin pystytimme leirin, söimme ja laiskottelimme. Niinhän lomalla kuuluu tehdä!


 


Visulahti on paikka, jossa riittää katseltavaa ja puuhattavaa vaikka kuinka. Vesi- ja huvipuistot ovat lasten mieleen, tosin meillä alkavat olla jo yli-ikäisiä. Huvipuisto soveltuukin parhaiten alakouluikäisille. Vahakabinetti on näkemisen arvoinen, koska harvassa paikassa saa kokea niin paljon myötähäpeää. Osa nukeista on sellaisia, että on katsottava nimikyltistä ketä se esittää. Samalle alueelle päätyi myös pari vanhaa saksalaista herrasmiestä, jotka olivat myös radioamatöörileirillä. Toinen heistä pystytti antennin autonsa katolle ja piteli autosta radioyhteyksiä.

Ainoa valittamisen aihe paikassa oli ravintola Kulkuri, jossa homma ei mennyt lainkaan ns. putkeen. Ravintolassa oli vain muutama asiakas, ja ruoan saaminen kesti silti tolkuttoman kauan. Tilasimme muutaman pizzan, joissa meni toista tuntia ja silti pohja oli raaka. Paikalla oli myös mieshenkilö, joka oli varsin tuohtunut aivan syystä. Hän odotti paria pizzaansa kaksi tuntia! Mitenkähän tuo paikka selviää, jos se on oikeasti täynnä, sitä sopii miettiä. Ensi kerralla emme astu koko ravintolaan, vaikka muuten Visulahteen voikin mennä.










sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

SRAL:n kesäleiri 2016

Suomen Radioamatööriliitto ry:n kesäleiri kuuluu jokaiseen kesään. Tänä vuonna sen järjesti taas Keski-Suomen kerho, ja paikkana oli Hankasalmen Lomakeskus Revontuli, jossa leiri on ollut myös vuosina 2008 ja 2014. Saavuimme paikalle jo tiistaina 5.7, vaikka virallisesti leiri on aina torstaista sunnuntaihin. Auto pantiin parkkiin täsmälleen samaan kohtaan kuin kaksi vuotta aiemmin. Huomaa hienot "portinpielet"!


Alkupäivät olivat hyvin sateisia ja viileitä. Onneksi viikonloppua kohti sää parani ja jopa paremmaksi kuin säätiedotukset lupailivat.


Radioamatöörien joukossa on paljon karavaanareita. Karavaanariradioamatööreille on olemassa jopa oma kerhokin, OH3CRAC (SF-Caravan Radio Amateur Club)


Leiri meni mukavasti vanhoja ja uusia tuttuja tavatessa ja kaikenlaista harrastellessa. Myöhemmin on luvassa videokooste, jossa materiaalia myös leiriltä. Se lisätään aikanaan tähän blogiin.




lauantai 25. kesäkuuta 2016

Juhannus 2016

Juhannuksen suhteen oli pitkä arpominen paikan suhteen. Lopulta päätimme, että menemme ystäviemme Jussin ja Tapion pihaan Kirkkonummelle vain 23 kilometrin päähän. Jälkikäteen ajateltuna parempaa valintaa ei olisi voinut ollakaan. Juhannus meni rauhallisesti grillatessa, saunoessa ja vähän kaljoitellessakin.

Lauantaina asenneltiin Jussin ja Tapion autoon aurinkopaneelia. Projektista voi lukea heidän omasta blogistaan.

Nämä kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa:



 

 


 



torstai 23. kesäkuuta 2016

Neitsytmatka ja tuunausta

Neitsytmatka tehtiin 18-19.6. Pyhtäälle sukulaisiin. Nyt pääsi toden teolla nauttimaan satasen lätkästä, vakionopeussäätimestä ja voimakkaammasta moottorista. Ensimmäisellä reissulla oli myös helppo havaita asioita, mitä autoon pitää lisätä. Esimerkiksi pistorasioita, niin 230V kuin 12V oli aika vaatimattomasti.

Jo edellisen auton aikana oli idea liimata perään tarra, jossa olisi nuotit Samuli Edelmannin esittämästä Karavaanarikappaleesta. Eräs kaveri oli sopivasti aloitellut monialayritystä, jonka palveluihin kuuluu myös tarranleikkaus. Nuotit oli jo aiemmin mallinnettuna SVG-tiedostoksi. Auto nimettiin Salamaponi 2:ksi, ja sitä osoittava tarra tuli leikatuksi samalla. Numero ykkönenhän meni vaihdossa, eikä siihen nimitarraakaan koskaan tullut liimattua.

Samalla paikoilleen meni SFC:n numerotarra, Suomen lippu ja vessantyhjennysluukkuun pissaava poika, joka löytyi Motonetista. Tuo keskellä perää oleva luukkuhan suorastaan huusi sellaista tarraa!







torstai 16. kesäkuuta 2016

Autokuume paranee autokaupoilla

Loppukevät ja alkukesä meni nettikaravaani.comia apinan raivolla surffatessa. Olimme jo aiemmin todenneet, että Fiat-LMC:ssämme oli liian vähän tehoa ja liian vähän tilaa, koska lapset olivat kasvaneet jo teineiksi. Hakusessa oli alun perin auto sellaisella pohjaratkaisulla, jossa olisi alkovi ja sen lisäksi toinen parivuode perällä takatallin päällä. Muutamia käytiin katsomassa noin reilun 100km säteellä liikkeissä, mutta osa oli surkeassa kunnossa ja osa ei muuten "iskenyt". Yksityisillä myyjillä olisi ollut hyviä tarjolla, mutta kukapa yksityinen ottaisi vanhan vaihdossa, joten Fiat pantiin myyntiin.


Suomalaisethan rakastavat ilmaisia muoviämpäreitä, joten sellainen piti laittaa tarjolle kylkiäiseksi puoliksi vitsillä, ja se saikin ilmoituksen joksikin aikaa nettikaravaani.comin katsotuimmaksi. Huijareiden yhteydenottojen lisäksi tuli pari soittoa ja yksi tekstiviesti, jossa tarjottiin jotain linttaan poljettua ja paalaukseen valmista henkilöautoa vaihdossa, vaikka ilmoituksessa olikin selvästi sanottu, että vaihtuu ainoastaan rahaan tai uudempaan matkailuautoon. Yksi soitto tuli peräti Puolasta, eikä soittaja vaikuttanut puhelimessa kuitenkaan huijarilta. Myynti ei ehtinyt koskaan toteutua, koska lähikauppiaalta eli Caktus Caravanista löytyikin sopiva 2008 Sunlight A69 Transitin alustalla. Kaupat tehtiin 16.6. ja mittarissa oli liikkeen pihasta lähtiessä 89973 km.



Pohjaratkaisu ei ole aivan se, jota aluksi haettiin, mutta todennäköisesti on jopa parempi. Tällaisessa ei ole suurta läpi auton olevaa takatallia, mutta kuitenkin riittävän suuri tavaratila, että mahtuu. Tilaa on huimasti enemmän kuin entisessä. Vääntö kasvoi "vaatimattomat" 107% joten nyt ei enää ylämäissä hyydytä. Koska auto on uudempaa tekniikkaa, siinä on myös muita mukavia asioita, kuten 100 km/h lätkä ja vakionopeussäädin. Takaveto ja paripyörät taka-akselilla takaavat tasaisen menon ja mukavan ajettavuuden verrattuna vanhaan.


Fiat-LMC:stä jäi mukavat muistot, ja kyllä silläkin vielä joku monet reissut ajaa. Mittarissa oli luovuttaessa 142908 kilometriä, joista meillä tuli 15904. Polttoainetta tankattiin 1976,21 litraa yhteensä 2836,33 eurolla. Vaikka Fiat ranskalaisella dieselillä onkin melko pelottava ajatus, ei varsinaisia teknisiä vikoja noiden kilometrien aikana kuitenkaan ilmennyt.



sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Kesän 2016 ensimmäinen reissu

Ensimmäinen reissu suuntautui Vihdin Pääkslahteen 10 – 12.6. paikallisyhdistyksemme sopimusalueelle, jossa oli tuona viikonloppuna ESMY:n (Etelä-Suomen Matkailuajoneuvoyhdistysten Yhteistyötoimikunta) 40-vuotistreffit. Treffien tuotto lahjoitettiin hyvään tarkoitukseen Sairaalaklovnit ry:lle. Paikalla oli nelisensataa ihmistä ja rahaa kertyikin toistakymmentä tonnia arpamyynnistä, peleistä, huutokaupasta ym.


Mukana oli myös isosisko ja lankomies sekä yksi sukulaistyttö wanhalla hyvin palvelleella Euramobilillaan, jolla mekin ensimmäiset reissut teimme hieman toistakymmentä vuotta sitten.














Treffeillä oli monenlaisia aktiviteetteja, joilla kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen ja jotka viihdyttivät ihmisiä. Kaiken kaikkiaan onnistunut reissu, ja sääkin oli parempi kuin säätiedotuksissa luvattiin. Hieman viileää, mutta eipähän satanut. Pääkslahteen menemme kyllä uudelleenkin. Siisti alue, jossa fasiliteetit ovat kunnossa. Lisäbonuksena treffeillä tuli tavattua pari nettituttua ensimmäistä kertaa kasvotusten.

Tämä jäikin sitten Fiat-LMC 560A -automme viimeiseksi reissuksi meidän osaltamme. Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa!











perjantai 6. toukokuuta 2016

Katsastus ja autokuume

Kevät koitti ja auto oli vietävä taas katsastukseen. Tuon auton kanssa on aloitettava aina sillä, koska varsinainen katsastusaika on sen verran aikaisin keväällä, ettei tule lähdettyä määräaikaan mennessä. Emme ole talviliikkujia eikä matkailuautoon ole talvirenkaitakaan. Tällä kertaa katsastus tapahtui vasta joku aika sitten avatussa Turvakatsastuksessa Espoossa. Läpi meni huomautuksitta ja hinta oli euron halvempi kuin K1:n hinta SFC-kortilla tulevine alennuksineen olisi.


Autokuume on vakava tauti. Viime kesän reissuilla tuli selväksi, että lapset ovat jo sen verran isoja, ettei nykyisen auton koko tahdo riittää. Pohdintojen tuloksena on se, että olisi saatava auto, joka on kuudelle hengelle, jolloin viisi henkeä mahtuisi väljästi. Pöytäryhmästä tuleva sänky on kuitenkin niin kapea, ettei siinä mukavasti nuku kuin yksi. Jatkopalaviritykset ovat myös hankalia.

Tavaratilaa pitäisi myös olla enemmän kuin nykyisessä, joten uudessa autossa pitäisi olla iso takatalli. Nykyisen tavaratilaan ei mahdu esimerkiksi kunnollisia tuoleja viidelle, kun tavaratilassa on myös tasauskiilat, retkipöytä ym. tavarat. Kerrossänkymallit ovat sellaisia, että alempi sänky vie takatallista puolet, joten sellainen ei tunnu järkevältä.

Siispä pitäisi olla malli, jossa takatallin päällä on parivuode ja alkovissa toinen. Luonnollisestikin auton pitäisi olla vähintään viidelle rekisteröity ja kokonaismassa max 3500kg, että saa ajaa B-kortilla. Nuo vaatimukset täyttäviä noin 10 plusmiinus muutaman vuoden ikäisiä autoja on olemassa ainakin Adria 660DP(E) sekä LMC 671G (osa taitaa olla vain 4:lle rekisteröity). Uudempia on muitakin, mutta niihin ei anna budjetti periksi.