Seuraavaksi ajoimme reilun 30km päässä Ofotfjordenin pohjukassa valtateiden E6 ja E10 yhtymäkohdassa olevaan kylään nimeltä Bjerkvik, jonka ohi oli jo kerran ajettu samana päivänä kun saavuimme Norjaan. Tapsa tiesi ennestään siellä olevan oivan ruokapaikan nimeltä Det lille kjøkken. Paikkaa voi suositella lämpimästi, eikä esimerkiksi Lofooteille tai Narvikiin matkatessa tarvitse poiketa reitiltä mihinkään.
Bjerkvik on Nordlandin läänissä ja noin 4 kilometrin päässä Tromsin läänin rajasta, jonka ylitimme klo 16:52 paikallista aikaa. Bjerkvikistä Skibotniin eli suomeksi Yykeänperään on 191 kilometriä. Väli on tyypillistä pohjoisnorjalaista maisemaa, eli vuonojen rantoja sekä vuoria loputtomiin. Tie kulkee jokisuistoissa sekä vuonojen rantoja hipoen ja on huomattavasti tasaisempaa ja suorempaa kuin etelämpänä.
Matkalla teimme vain yhden pidemmän pysähdyksen Storsteinnesin Essolla, jossa joimme kahvit ja pesimme tuulilasit. Esson pihalle sattui samaan aikaan paikallisten harrasteautoilijoiden kokoontuminen.
Skibotnin risteyksestä käännyimme kohti Suomea klo 20 paikallista aikaa ja Suomen rajan ylitimme puolisen tuntia myöhemmin klo 21:30 Suomen aikaa. Leirintäpaikaksi valikoitui luonnollisesti Kilpisjärven retkeilykeskus. Saana tuntui lähinnä säälittävältä nyppylältä viikon Norjassa oleskelun jälkeen, vaikka se onkin Suomen komein tunturi, yli kilometrin korkuinen merenpinnasta ja kuitenkin osa Skandien vuoristoa. Retkeilykeskuksessa oli vielä sauna lämmin, ja se tuntuikin mukavalta yli viikon löylytauon ja kolikoilla toimivien suihkujen jälkeen. Leirintämaksu 32,50 €.
Päivän ajomatka oli tasan 300 kilometriä ja matkamittarissa matkan alusta laskettuna oli 2403 km.
Videokooste on noin 25 minuuttia ja kannattaa katsoa isona ja HD:na.
